Designer-vetoinen projektiosaaminen

Helsinkiläisen suunnittelutoimiston Mediapoolin toimitusjohtaja Rami Lappalainen pohtii kirjoittuksessaan designerin roolin tärkeyttä projektiosaamisessa. Rami on myös UOMA-hankkeen ohjausryhmän jäsen.

Designer ymmärtää käyttäjää

Viime aikoina on puhuttu paljon digitaalisten palveluiden käyttäjäkokemuksesta ja käyttömukavuudesta, ja kuinka tärkeää se on lopputuotteen onnistumiselle. Vaikka erinomaisia esimerkkejä sujuvasta käyttökokemuksesta on paljon, vielä enemmän löytyy digitaalisia palveluita, joissa käyttäjäkokemusta ei ole huomioitu lainkaan. Lopputuote on tällöin hankalasti käytettävä ja tavoite jää torsoksi. Tavoitteena luonnollisesti olisi, että kaikki digitaaliset palvelut olisivat yhtä helppoja käyttää kuin suuret globaalit alustat, kuten kaikille tutut Netflix, Uber ja Airbnb. Silti monet suomalaiset digipalvelut muistuttavat käyttöliittymältään enemmän 90-luvun digitaalista suunnittelua kuin moderneja palveluita. Voidaan melkein sanoa, että mitä suurempi taho palvelua toteuttaa ja hallinnoi, sen heikompi käyttäjäkokemus palvelussa on. Heitänkin oman arvaukseni mistä tämä johtuu. Valtaosa isoista digitaalisista palveluista toteutetaan ketterien ohjelmistokehityksen projektimallien mukaisesti. Ketterät mallit ohjaavat suunnittelua ja toteutusta vahvasti koodarivetoiseksi, missä asiakkaan tuoteomistaja käytännössä vain vahvistaa toimiiko kehitetty ominaisuus vai ei. Ohjausryhmässä tuskin istuu yhtään designeria ainakaan tuoteomistajan pallilla. Ongelma ei luonnollisesti synny ainoastaan ketterässä projektimallissa vaan myös perinteisessä vesiputousmallissa, joka on tällä hetkellä ylivoimaisesti käytetyin malli julkisissa hankinnoissa. En muista nähneeni yhtään julkista tarjouspyyntöä verkkosivustosta tai digitaalisesta järjestelmästä, missä olisi painotettu erityisesti lopputuotteen visuaalista ilmettä ja käyttäjäkokemusta. Nykyaikaisen graafisen suunnittelijan osaaminen tulisi keskittyä erityisesti digitaalisten palveluiden käyttöliittymien muotoiluun ja vahvaan projektiosaamiseen. Suunnittelijan tulee ymmärtää riittävästi käytetystä teknologiasta sekä sen rajoitteista ja mahdollisuuksista. Siirtämällä projektin painopistettä vahvasti käyttäjäkokemuksen parantamiseen, tulee palvelusta varmasti loppukäyttäjää hyödyttävä ja suosittu.

Seuraava digitalisaation askel kohdistuu väistämättä palveluiden visuaalisen puolen kehittämiseen. Järkevä tuoteomistaja nostaa graafiset osaajat työryhmän päätäntävastuun kärkeen ja kiinteäksi osaksi kehitystiimiä. Aivan kuten Steve Jobs ja Jonathan Ive tekivät. Lopputuloksia voimme kaikki ihmetellä taskuissamme. Edellämainittu tarkoittaa myös graafisen alan opetuksen siirtämistä digipainotteiseksi sekä graafisten suunnittelijoiden asennoitumista siihen että printtimaailman opit eivät suoraan ole siirrettävissä digiin. Yrityksessämme digihankkeet viedään läpi graafisen suunnittelijan johdolla. Tämä tarkoittaa vahvaa projektinjohto-osaamista, hyvää ihmistuntemusta sekä ymmärrystä käyttäjäkokemuksen ja käyttöliittymän suunnittelusta. Näkisin mielelläni graafiset suunnittelijat entistä vahvemmissa rooleissa digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Vain tällä tavalla saamme entistä parempia digitaalisia palveluita käyttöömme. 

Kirjoittaja: Rami Lappalainen, CEO, Mediapool