Designer-vetoinen projektiosaaminen
Helsinkiläisen suunnittelutoimiston Mediapoolin toimitusjohtaja Rami Lappalainen pohtii kirjoittuksessaan designerin roolin tärkeyttä projektiosaamisessa. Rami on myös UOMA-hankkeen ohjausryhmän jäsen.
Designer ymmärtää käyttäjää
Viime aikoina on puhuttu paljon
digitaalisten palveluiden käyttäjäkokemuksesta ja käyttömukavuudesta, ja kuinka
tärkeää se on lopputuotteen onnistumiselle. Vaikka erinomaisia esimerkkejä
sujuvasta käyttökokemuksesta on paljon, vielä enemmän löytyy digitaalisia
palveluita, joissa käyttäjäkokemusta ei ole huomioitu lainkaan. Lopputuote on
tällöin hankalasti käytettävä ja tavoite jää torsoksi. Tavoitteena
luonnollisesti olisi, että kaikki digitaaliset palvelut olisivat yhtä helppoja
käyttää kuin suuret globaalit alustat, kuten kaikille tutut Netflix, Uber ja
Airbnb. Silti monet suomalaiset digipalvelut muistuttavat käyttöliittymältään
enemmän 90-luvun digitaalista suunnittelua kuin moderneja palveluita. Voidaan
melkein sanoa, että mitä suurempi taho palvelua toteuttaa ja hallinnoi, sen
heikompi käyttäjäkokemus palvelussa on. Heitänkin oman arvaukseni mistä tämä
johtuu. Valtaosa isoista digitaalisista palveluista toteutetaan ketterien
ohjelmistokehityksen projektimallien mukaisesti. Ketterät mallit ohjaavat
suunnittelua ja toteutusta vahvasti koodarivetoiseksi, missä asiakkaan
tuoteomistaja käytännössä vain vahvistaa toimiiko kehitetty ominaisuus vai ei.
Ohjausryhmässä tuskin istuu yhtään designeria ainakaan tuoteomistajan pallilla.
Ongelma ei luonnollisesti synny ainoastaan ketterässä projektimallissa vaan
myös perinteisessä vesiputousmallissa, joka on tällä hetkellä ylivoimaisesti
käytetyin malli julkisissa hankinnoissa. En muista nähneeni yhtään julkista
tarjouspyyntöä verkkosivustosta tai digitaalisesta järjestelmästä, missä olisi
painotettu erityisesti lopputuotteen visuaalista ilmettä ja käyttäjäkokemusta.
Nykyaikaisen graafisen suunnittelijan osaaminen tulisi keskittyä erityisesti
digitaalisten palveluiden käyttöliittymien muotoiluun ja vahvaan
projektiosaamiseen. Suunnittelijan tulee ymmärtää riittävästi käytetystä
teknologiasta sekä sen rajoitteista ja mahdollisuuksista. Siirtämällä projektin
painopistettä vahvasti käyttäjäkokemuksen parantamiseen, tulee palvelusta
varmasti loppukäyttäjää hyödyttävä ja suosittu.


Seuraava digitalisaation askel kohdistuu väistämättä palveluiden visuaalisen puolen kehittämiseen. Järkevä tuoteomistaja nostaa graafiset osaajat työryhmän päätäntävastuun kärkeen ja kiinteäksi osaksi kehitystiimiä. Aivan kuten Steve Jobs ja Jonathan Ive tekivät. Lopputuloksia voimme kaikki ihmetellä taskuissamme. Edellämainittu tarkoittaa myös graafisen alan opetuksen siirtämistä digipainotteiseksi sekä graafisten suunnittelijoiden asennoitumista siihen että printtimaailman opit eivät suoraan ole siirrettävissä digiin. Yrityksessämme digihankkeet viedään läpi graafisen suunnittelijan johdolla. Tämä tarkoittaa vahvaa projektinjohto-osaamista, hyvää ihmistuntemusta sekä ymmärrystä käyttäjäkokemuksen ja käyttöliittymän suunnittelusta. Näkisin mielelläni graafiset suunnittelijat entistä vahvemmissa rooleissa digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Vain tällä tavalla saamme entistä parempia digitaalisia palveluita käyttöömme.

Kirjoittaja: Rami Lappalainen, CEO, Mediapool